Elokuvassa mukana
Aina
73 vuotta, Ransin paliskunta (Rans sameby)
Aina on ensimmäinen nainen, jonka Ruotsin hallitus on palkinnut mitalilla hänen työstään poronhoitajana. Hän on elänyt koko elämänsä poronhoidon parissa. 73 vuoden aikana hän on kokenut suuria muutoksia. Aikaisemmin hän hiihti kymmeniä kilometrejä raskaat kantamukset ja lapset selässään, nykyisin hän kulkee tunturiin mönkijällä tai moottorikelkalla. Fyysisesti hyvin raskaan työn ohella Aina on synnyttänyt ja kasvattanut viisi lasta. Sen lisäksi hän on työskennellyt saamelaisten järjestäytymisen ja oikeuksien puolesta. Hän on myös istunut Ruotsin hallituksen selvitystyöryhmissä poronhoidon asiantuntijana.
Aina uskoo tulevaisuuteen. Hän toivoo, että lapset ja lapsenlapset voisivat jatkaa hänen jalanjäljissään. Kun palkinen haastetaan oikeuteen, Aina joutuu todistelemaan, että hän ja hänen esi-isänsä ovat todella eläneet perinteisillä alueillaan. Se on henkisesti raskasta. Jos palkinen häviää oikeudenkäynnin, tulevaisuutta ei ehkä ole.
Elisabeth
49 vuotta, Sirkaksen paliskunta (Sirges sameby)
Elisabeth on nainen, joka ottaa paikkansa miesten hallitsemassa ammatissa. Hän metsästää hirviä siinä missä teurastaa ja pilkkoo ruhojakin. Hän on voimanainen, joka päättäväisyydellään tekee kaiken mahdolliseksi, kun vain tahtoa on kylliksi. Elisabeth ei ole kasvanut poronhoidon parissa, mutta se on ollut hänen elämänsä siitä asti kun hän tapasi puolisonsa, poromies Per-Andersin. Nykyisin ettotyöt ja vasamerkitykset ovat Elisabethille yhtä luonnollisia tehtäviä kuin Per-Andersille lasten kanssa kotona oleminen. Mutta naisena hänellä on silti päävastuu perheestä ja kodista.
Perhe elää luonnon antimista. He kohtaavat arjen elämäänsä tyytyväisinä, huumorilla ja lämmöllä. Heidän lapsilleen Sannalle ja Antarikselle poronhoito on ainoa heidän oppimansa elämäntapa. Elämäntapa, jossa työn, perheen ja vapaa-ajan välillä ei ole rajoja. Yllättäen perhe joutuu kriisiin. Talvi on vaikein vuosikymmeniin ja heidän poronsa ovat vaarassa nääntyä kuoliaaksi.
Lisa
26 vuotta, Vapstenin paliskunta (Vapstens sameby)
Lisa vertaa saamelaisen ja ei-saamelaisen maailman kohtaamista kahden saippuakuplan kohtaamiseen. Ne yhtyvät, molemmat ovat kauniita, mutta niiden välissä on aina seinä, raja.
Lisa opiskelee korkeakoulussa liikunnanopettajaksi ja tekee poronhoitotöitä puolipäiväisesti isänsä kanssa. Silloin sattuu onnettomuus. Pian kolme vuotta sitten Lisa ja hänen isänsä joutuvat nokkakolariin vastaantulevan auton kanssa. Molemmat loukkaantuvat vakavasti. Lisa makaa koomassa kuukauden, ja vaikeiden vammojen takia hän huojuu elämän ja kuoleman rajalla. Kuin ihmeen kautta hän selviää. Tie takaisin elämään on pitkä ja Lisa taistelee edelleen toipuakseen.
Nyt hän tekee poronhoitotöitä niin paljon kuin jaksaa. Hän haluaa tarttua hetkeen, ja kenties hän tulevaisuudessa voi ottaa isänsä paikan. Lisa yrittää selvitä arjen haasteista. Silloin tapahtuu seuraava vastoinkäyminen.
Työryhmä
Hans-Olof Utsi on 38-vuotias saamelainen kuvaaja Mertajärveltä Pohjois-Lapista. Vuodesta 1994 alkaen hän on johtanut yritystään Fotograf Hans-Olof Utsi AB:ta Kiirunassa.